keskiviikko 22. lokakuuta 2014

Minä ja hän

Ajattelin, että nyt Jussin ja minun vuosipäivän lähestyessä voisi olla hyvä aika valottaa vähän sitä, miten me olemme tähän päätyneet. Neljä vuotta, kaksi ihanaa lasta eikä loppua näkyvissä.


 Alunperinhän me tavattiin Irc-galleriassa, huvittavaa kyllä. :-D Muistan, kun joko rämpytin sitä "satunnainen"-nappia joka siis tiedättehän leväyttää satunnaisen tyypin profiilin esille, tai sitten selailin satunnaisia ihmisiä joiden asuinpaikkakuntana oli Joensuu. En muista tarkalleen kumpaa kautta Jussin profiiliin päädyin, mutta jostain syystä Jussin naama miellytti (etenkin sen kulmikas leuka:D) ja selailin profiilia tarkemmin. Sen jälkeen heitin jonkun kliseisen ulkonäkökommentin muistaakseni.
Tuohon aikaan oma elämäntilanne oli aika hajalla. Olin juuri muuttanut ensimmäiseen omaan asuntooni keskustaan, amiksen ensimmäinen luokka menossa, ero huonosta mutta suht lyhyestä suhteesta takana ja vapaa-aika täynnä biletystä ja satunnaisia hauskanpitokavereita.

Jussi vastasi aika pian siihen kliseiseen kommenttiin josta sitten juttu lähti liikkeelle. Muutamat kommentit taidettiin vaihtaa gallerian puolella, mutta aika pian ehdotin puhelinnumeroiden vaihtamista. Jussi ihme kyllä suostui antamaan numeronsa random-muijalle. On se jälkeenpäin myöntänyt ettei voinut olla niin söpölle tytölle antamattakaan. ;)


Aika pian tavattiin kasvotusten ja taisipa Jussi samana iltana päätyä jäämään minun asunnolle yöksi. Muistan kun aluksi vannottiin, että "tapaillaan nyt tässä hetki eikä virallisesti seurustella". Sitä "tapailua" taisi kestää kaksi tai kolme päivää. Siitä lähtien olemme olleet virallinen pari ja tosi tiiviisti yhdessä. Pisin aika erossa yhteen putkeen on ollut Jussin kaksi ja puoliviikkoinen reissu Afrikkaan. Se oli hirveää.


No, siitä seurustelun alkamisesta menikin puoli vuotta ja Sofia ilmoitti tulostaan. Tuo puoli vuotta meni tutustuessa ja eläessä suht villiä opiskelijaelämää. Iltaruokana meillä toimi Aino-jäätelöpaketti puoliksi syötynä. Sofian raskausaikana tapahtui virallinen muutto yhteen ja Sofian ollessa muutaman kuukauden ikäinen menimme kihloihin. Siitä eteenpäin suunnilleen tiedättekin miten tarina on jatkunut.
Kenenkään muun kanssa en ole näin pitkään seurustellut eikä kenenkään muun kanssa oleminen ole ollut näin helppoa ja luonnollista. Se vain jotenkin klikkasi. Jussi on myös rauhoittanut minua. En ole myöskään ikinä tavannut miestä joka tulisi yhtä hyvin toiveen minun kavereiden (saatikka äidin) kanssa kuin Jussi.


Mainittakoon nyt kuitenkin, että tottakai meilläkin on riitoja eikä arki aina ole yhtä ihanaa ja auvoista, mutta eihän se niin pidäkään olla. Voi kuitenkin sanoa että meillä menee todella hyvin. Lasten myötä tämä suhde on vain vahvistunut.
Marraskuun 23. päivä tulee virallisesti neljä vuotta täyteen eikä vielä tarkkaa suunnitelmaa siitä mitä meinattiin tehdä silloin. Syöminen astetta hienommassa paikassa varmaan riittää. Ehkä pääasia on kuitenkin olla hetki kahdestaan.


4 kommenttia:

  1. Teillä on aika söpö rakkaustarina :D !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, todella romanttinen, ihan niinku elokuvissa! :D No joo ei.. :D

      Poista
  2. Ihanaa vuosipäivää!! Toivottavasti ootte saaneet viettää pienen hetken kahdestaan, irti arjesta! :)

    VastaaPoista